Vaalikoneesta poimittua: TOIMIVAT TERVEYSPALVELUT
Olen sitoutunut edistämään hoitoon pääsyä ja terveyspalveluiden saatavuutta myös ensi valtuustokaudella, mikäli tulen uudelleen valituksi Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon. Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että avun ja tuen tarpeen yllättäessä asioinnin palveluihin tulisi olla sujuvaa ja hoitoon pääsyn nopeaa, sillä kukaan ei parane jonoissa.
Kokosin alle vastauksiani Sanoman ja YLEn vaalikoneväittämiin koskien Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen terveyspalveluita.
Hyvinvointialueellani pitää päästä kiireettömään hoitoon perusterveydenhuollossa kahdessa viikossa.
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
"Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella hoitoon pääsy on parantunut. Viime joulukuun palvelutuotannon katsauksen mukaan terveyskeskuslääkärin kiireettömän vastaanoton ka. T3-aika oli 11 vuorokautta eli se menee 14 vuorokauden hoitotakuun sisälle. Tässä on kyllä edelleenkin parantamisen varaa. Hoitoon pääsy ei ole kuitenkaan sama asia kuin lääkärille pääsy, vaan hoidon voi arvioida ja toteuttaa myös sairaanhoitaja."
Jos valittavana on lähiterveysaseman säilyttäminen tai palveluiden keskittäminen isompaan yksikköön, keskittäminen on parempi vaihtoehto.
JOKSEENKIN ERI MIELTÄ
"Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelustrategiassa on suunniteltu terveysasema kahdeksan Länsi-Uudenmaan kunnan alueelle 10:stä (Espooseen kuusi) ja sen lisäksi seitsemän lähiterveysasemaa eli jokaisen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnan alueella on terveyspalvelut myös tulevaisuudessa. Kiinteiden toimipisteiden ohella tai sijasta palveluita voidaan tarjota myös liikkuvilla palveluilla, kotiin vietävillä palveluilla ja digitaalisilla palveluilla, joilla on mahdollista tavoittaa kaikki alueen asukkaat asuinpaikasta riippumatta."
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen on parannettava asiakaspalveluaan perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa, vaikka se tarkoittaisi palvelun heikkenemistä jossain muussa toiminnossa.
"Länsi-Uudellamaalla on edelleen kehitettävää takaisinsoiton viiveiden korjaamisessa, vaikka positiivistakin kehitystä on tällä saralla tapahtunut. Asiakkaan yhteydenoton hyvinvointialueen palveluihin on tapahduttava sujuvasti. Länsi-Uudellamaalla ollaan ottamassa käyttöön tämän vuoden huhtikuussa digitaalisen asioinnin alustaa (Lunna), jonka toivotaan helpottavan asiointia. Ensimmäisenä Lunnaan avataan chat-palvelut ja kiireettömät viestit terveysasemilla, neuvolassa, hammashoidossa ja Seniori-infossa sekä yleisessä asiakaspalvelussa. Lunnasta löytyy myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kiireetön viesti. Digitaalisen asioinnin palvelua laajennetaan vaiheittain ja myöhemmin on odotettavissa esimerkiksi videovastaanottoja. Kehittämistyötä on siis tehty laajemminkin enkä näe syytä, miksi tämän pitäisi heikentää palvelua jossakin muussa toiminnossa."
Länsi-Uusimaa vähensi hammashuollon palveluseteleitä, koska alueelle on tulossa omaa kapasiteettia. Tämä on oikea suunta.
JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ
"Palvelusetelit ovat hyvä lisä hoitojonojen purkamiseksi ja suun terveydenhuollossa on ollut haasteita palveluiden saatavuudessa. On kuitenkin tärkeää, että myös omaa palvelutuotantoa on saatu lisättyä. Järjestelmän kestävyys turvataan kustannusten kasvua hillitsemällä."
Mielenterveyspalveluihin pitää laittaa lisää rahaa, vaikka se olisi pois muualta.
"Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin peruste työkyvyttömyyseläkkeille sekä yhtenä riskitekijänä runsaille sairauspoissaoloille ja nuorten syrjäytymiselle. Tämä kehitys välillisine kustannuksineen maksaa miljardeja euroja vuodessa. Mielenterveyden hyvään hoitoon ja ongelmien ennaltaehkäisyyn on panostettava nykyistä enemmän, sillä se maksaa kyllä itsensä takaisin. Matalan kynnyksen keskusteluapu ja mielenterveyspalveluiden nopea saatavuus on turvattava jokaiselle niitä tarvitsevalle."